Yritettiin yhteen baariin aamupalalle, mutta siellä oli vielä siivoukset vaiheessa. Niinpä asteltiin sisään paikalliseen matkamuistomyymälään. (Mammulle ja muille epäilijöille tiedoksi, että ostetaan lisälaukut ostoksia varten, joten ei hätää!) Sehän olikin pulju! Ainakin neljä huonetta täynnä matkamuistoja ja ihan "järkihinnat". Me oltiin vieläkin ihan fiiliksissä edellisestä illasta, joten hankintoja tuli tehtyä.
Koukattiin aamupala paikalliselta huoltikselta ja suunnattiin kohti Bruce Crossingia. Heti alkumatkasta pomppi tielle "tiiroja", joten piti ajella iisisti. Matkalla ei sinänsä ollut mitään nähtävää. Ensimmäinen pitstop tehtiin Wakefieldissä. Mentiin paikalliselle "Hegulle" kahville ja kyllä siellä olikin hyvät viinerit. Koko porkukan kahvit ja viinerit maksoikin vain alle kahdeksan dollaria.
Wakefieldin jälkeen huomasin, että nyt tiellä oli varmasti auton alle jäänyt puupiikkisika. Kysyin, -"Pitääkö pysähtyä?" -"Joo!", kuului autosta. Auto taas ympäri ja sehän se oli. Ja olihan se melko ruma. Pikkuisen huvitti, kun näin auton sivupeilistä Sisar Hoon kuvaavan sitä. Turistit kuvaa raatoa tiellä... ;)
Vähän ennen Bruce Crossingia pidettiin taas jaloittelutauko yhdessä nimeltä mainitsemattomassa paikassa. Itse cityssä käytiin kaupassa ja ostettiin jätskit. Päivä oli pilvinen, mutta lämmintä +23C. Ennen jatkamista pohjoiseen, ajettiin muutama kilometri etelään. Käytiin Himanka Hillin risteyksessä yhdessä toisessa nimeltä mainitsemattomassa paikassa. Kun viimein käänneltiin voorti Houghtonin suuntaan niin nähtiin taas kilppari! Se oli ainakin 35cm pitkä "kaunokainen" ja nyt saatiin kuvaakin. Oisitteko ikään uskonut, että Hili päästää ensimmäisenä ja juoksulla pysäyttämään kilpikonnaa, ettei se karkaa pusikkoon?! Motitettiin se tien laitaan, että saadaan todistusaineistoa ja sitten ohjattiin heinikkoon.
Sitten nähtiin taas niitä niin ihania kalkkunakodoreita. Onhan niitä liidellyt koko ajan, mutta nyt ne oli vallanneet talon. Onhan se varmasti rumin lintu jonka olen nähnyt. Tässä muutama kuva iloksenne...
Toivolassa meidän piti ajaa sen verran sivuun, että nähdään onko sen yhden talon pihasta jo lumet sulaneet. Ajateltiin, että Outi haluaa sen varmasti nähdä.
Kumma kyllä, tälläkään kertaa kukaan ei halunnut mennä käymään Mosquito Inn:ssä. Ehkäpä sitten seuraavassa jaksossa.
Houghtoniin saavuttiin joskus viiden maissa. Ajettiin Applebeehen syöpöttelemään ja sitten hotellille. Hotelli on taas taattua Holiday Inn-laatua. Tänään meillä olikin saunailta. Saunottiin ja uitiin oikein pitkän kaavan mukaan. Huomenna saattaa sadella vettä, mutta eipä anneta sen haitata. Eiköhän tuo päivä saada täällä jotenkin kulumaan...
